Muuttolintujen suuri kesäleirikatsaus

2019 on lippukuntaleirivuosi

Muuttolintujen oman leirin nimi on tänä vuonna Byggis. Byggis löytyy jo täältä Mulin webasivuilta Tapahtumat-välilehdeltä. Kirjottelemme myös tähän blogiin pian lisää tulevasta leiristä. Mutta ensin yleisemmin kesäleireistä!

Mitä tarkoittaa kesäleiri?

Partiossa leiriksi kutsutaan minimissään kolmen yön mittaista tapahtumaa, jossa yövytään leiripaikalla. Lyhyemmät tapahtumat ovat retkiä, kuten viime aikojen viikonloppuretket jouluretki YöSaha ja kevätretki HyvisPahis. Jos vaihdetaan yöpymispaikkaa lähes joka päivä, on kyseessä todennäköisesti vaellus. Muuttolinnut on perinteisesti järjestänyt leirejä kesäisin, sekä osallistunut muiden partiolaisten järjestämille yhteisille leireille kesällä ja talvella. Joskus leirin yhteydessä on järjestetty myös vaellus, viimeksi Satavuotis-leirillä 2017.

Leirillä ehtii todella muodostua oma leiriporukka, kun ollaan retkeä pitempään yhdessä: yhteiset ateriat ja ohjelmat, iltanuotiot ja uintivuorot, rakentelutehtävät ja työvuorot leirin keittiössä, saunalla tai muissa hommissa hitsaavat porukan yhteen. Yhdessä tehdessä muodostuu omat tavat ja pelisäännöt – leirin porukan kulttuuri. Lipunnostossa on joka aamu mukana omat kivat telttakaverit ja loppuleiristä kaikki leiriläiset ovat toisilleen tutumpia kuin alussa. Yhteiset päiväkausia jankutetut leirivitsit muistetaan vielä seuraavana talvena.

Nuoremmat leiriläiset ovat leirillä sudenpentuleirin tai sudenpentu-seikailijaleirin verran, vanhimmat leiriläiset yleensä ainakin päivän muita pitempään. Kun koko lippukunta on vielä koolla, pidetään leirin viimeinen iltanuotio tai yhteinen leirijuhla. Isompien ja johtajien viimeisenä päivänä ja iltana puretaan leirirakennelmat, pakataan tavarat ja vietetään leirin kaatajaiset: käydään läpi mitä opittiin, mikä oli kivaa ja vanhimmat jäärät ehkä vähän muistelevat sekä omia että toisten aikoja leirin nuorimpina sudareina silloin joskus kauan sitten ja että ohhoh miten kaikki ovat kasvaneet paljon ja miten mistäkin aiemmasta leiristä on jo satakaksituhatta vuotta ja…

Aikuiset leirillä

Hyvällä lippukuntaleirillä on paljon johtajia ja aikuisia.

Leirillä johtajilla tarkoitetaan kaikkia leirillä jonkun pestin ottaneita. Pesti on partiolaisen sitoumus hoitaa partiossa jokin määrätty homma loppuu asti. Pestejä otetaan oman osaamisen mukaan. Lippukunnan leirinjohtajan pesti annetaan kokeneelle partiolaiselle joka pystyy suunnittelemaan vähintään usean kymmenen hengen leirin ja keräämään kasaan porukan joka saa leirin toteutettua. Leirin ensiapuvastaavan pesti annetaan ensiapukurssin käyneelle, pääkokiksi tai muonittajaksi pestataan aiemminkin leirikeittiöissä puuhannut vastuullinen tyyppi. Iltavahtipesteissä, uimavalvojina ja ohjelman ohjaajina vuorottelevat pienempien partiolaisten tutut nuoret johtajat. Kaikki leiriläiset osallistuvat leirin rakentamiseen, ruuanlaittoon ja siivoamiseen.

Ei-partiolaiset aikuiset, kuten partiolaisten vanhemmat, voivat auttaa leirillä esimerkiksi etukäteen hankinnoissa tai autonkuljettajina ja tavarankuljettajina. Leirillä aikuisista on suuri apu erityisesti nuorempien leiriläisten ohjaamiseessa, ilta- ja yövahteina, sauna- ja uimavalvonnassa sekä keittiössä. Ohjelmasta kiinnostuneet voivat auttaa järjestämään leiriolympialaisia ja osaajat auttaa esimerkiksi rakentelussa, vahtia veistelyä ja opettaa työkalujen käyttöä. Erityisesti Byggiksellä voi auttaa hankkimalla leirille rakentelumateriaaleja ja tai lainaamalla rakentelussa käytettäviä työkaluja, tai tulemalla leirille opastamaan rakentelussa tai purkamaan leirirakennelmia leirin lopuksi. Kiinnostuneille vanhemmille järjestetään rakenteluopastusta ennen leiriä.

Leirin jälkeen leirin johtajat tekevät vielä varustehuoltoa.

Erilaisia kesäleirejä eri vuosina, katsaus taaksepäin

2018 järjestettiin Pääkaupunkiseudun piirileiri Kliffa, eli kaikkien pääkaupunkiseudun partiolaisten yhteinen kesäleiri. Kliffalla oli yli 5600 leiriläistä, kaksi kylää joissa oli yhteensä noin kymmenen alaleiriä, joista jokaisessa oli yli viisi leirilippukuntaa joista monet koostuivat useasta eri luonnollisesta lippukunnasta. Muuttolinnut olivat yksi näistä luonnollisisista lippukunnista joka yhdessä mm. LEVin (Laajalahden eräveikot) ja ELVin (Espoon Leppäversot) kanssa muodosti leirilippukunnan Peuranpapanat, joka kuului alaleiriin Valkopeura joka kuului leirillä kylään Assa. Vai oliko se Steissi? Joka tapauksessa jo Pääkaupunkiseudun kokoisen alueen yhteinen piirileiri on aika iso kokonaisuus!

Vielä isompi leiri oli koko Suomen Partiolaisten Roihu (partiowikisivu Roihusta) vuonna 2016. Lisäksi meillä Espoossa järjestetään säännöllisesti koko Espoon yhteinen leiri Väiski.

Isoja leirejä järjestetään niin, että jokaiselle parilliselle vuodelle on tarjolla SP:n, piirin tai Espoon leiri. Parittomina vuosina järjestetään lippukuntien omia leirejä, tai muita pienempiä muutaman lippukunnan yhteisiä leirejä.

Muuttolintujen omia tai muita pieniä kesäleirejä lähimenneisyydestä ovat mm. Satavuotis (2017), Kärlekkis (2017), Feeniks yhdessä Olarin Eräkotkien kanssa (2016) ja Safaris (2015) – näistä isoimmallakin leirillä oli alle sata henkeä, eli lippukunnan oma leiri on isoihin verrattuna pieni ja selkeä homma.

Kesäleiri on siis eri vuosina kovin erilainen kokonaisuus!

Kesäleirit, katsaus tulevaisuuteen

Tänä vuonna Muuttolintujen llippukunnan omalle leirille Byggikselle odotetaan noin 50 partiolaista, kaikki muuttolintuja.

Väiski eli koko Espoon partiolaisten leiri järjestetään seuraavan kerran vuonna 2020. Tulevalle Väiskille odotetaan noin 2500 partiolaista.

Tämän vuoden Byggiksen jälkeen seuraava Muuttolintujen pienempi kesäleiri järjestetään todennäköisesti 2021.

2022 on vuorossa Suomen Partiolaisten suurleirivuosi

2023 Muuttolintujen oma leiri tai muu pieni leiri

2024 varmaankin Pääkaupunkiseudun partiolaisten Piirileiri

Oma lippukuntaleiri on varmasti mukavan kokoinen

Lippukunnan oma leiri on hyvä paikka pienelle partiolaiselle lähteä omalle ekalle partioleirille. Omalla leirillä nuoret johtajat saavat paljon oppia kokonaisvaltaisesta partiotapahtuman järjestämisestä ja johtamisesta. Seikkailijoilla ja tarpojilla on leirillä lähellä mukana omat tutut johtajat. Ja kaikilla leiriläisillä on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa leirin kokonaisohjelmaan – päätöksiä voidaan tehdä omalla porukalla sen mukaan millaiset säät sopivat mihinkin puuhaan.

Lippukuntaleirit on partiossa ehkä yksi parhaita juttuja, ainakin minun mielestä.

terveisin Byggiksen leirinjohtaja Elle

 

120 muuttolintua ja muita lukuja

Suuria vuosipäiviä tänä keväänä 2018: 24.2. Viro täyttää sata vuotta, 23.3. Eu-ympäristömerkin perustamisesta on kulunut 25 vuotta,  6.4. vietetään Antoine de Saint-Exupéryn Pikku Prinssin julkaisun 75-vuotispäivää ja kesäkuussa tulee täyteen 40 vuotta Space Invaders pelin julkaisusta!

Ja 15.4. Muuttolinnut ry täyttää sata ja yksi vuotta. On siis tällä aasinsillalla perin luontevaa tarkastella Muuttolintujen kuluneen vuoden lukuja suuresta satavuotispäivästä tähän päivään. 2017 vuoden alussa Muuttolinnuissa oli alle sata jäsentä. Silloisen lippukunnanjohtaja Suskin asettamaan 100 vuotta – 100 jäsentä tavoitteeseen päästiin juhlaviikolla, sadas jäsen liittyi lippukuntaan pari päivää ennen satavuotisjuhlia! Kasvu ei ollut pelkkää kymmenvuotissuunnitelmakommunismin kirjanpidon kaunistelua, vaan se on jatkunut tasaisesti: nyt 2018 helmikuussa muuttolintuja on 120.

Hyvä lippukunnan koko on ikuisuuskysymys. Isompi lippukunta takaa, että tapahtumiin riittää osallistuja, isoja ryhmiä vaativat hommat onnistuvat oman lippukunnan porukalla, jos jäsenistöä on paljon. Pieni lippukunta taas voi tehdä juttuja, joihin iso massa ei taivu: järjestää vaikka kaksi kesäleiriä jos siltä tuntuu, johtajisto mahtuu halutessaan tapaamaan toistensa kotona ja vuosikokousporukka mahtuu lippukunnan kololle ja koko kevätretki kämpälle. Pienemmässä lippukunnassa kaikki tuntevat toisensa, oma jengi tuntuu tutulta ja omalta.

Kuitenkin lippukunnan kokoa tärkeämpää on hyvä ikärakenne. Toimiva lippukunta tarvitsee nuorisoa, aikuisia ja lapsia. Enkä maininnut nuorisoa vahingossa ensimmäisenä. Muuttolintujen keski-ikä on 18-vuotta. Tilastoja pitää kuitenkin tarkastella vähän tarkemmin totuuden esiin kaivamiseksi: Muuttolinnuissa on nolla 18-vuotiasta. Laskennallisen keski-iän muodostavat noin 50 sudenpentu- ja seikkailijaikäistä, noin 30 ihan tosissaan yli 25-vuotiasta, sekä noin 30 tarpoja- ja samoajaikäistä. Vaeltajaikäisiä, 18-22 -vuotiaita, ei lippukunnassa tällä hetkellä ole. Jos joku siis ihmettelee että lippukunnassa ei instagramtili päivity, kukaan ei osaa twerkata ja neulontakuvat dominoi lippukunnan muinaissomessa (facebook, ehh se on niin 1900-luvulla syntyneille!), niin tässä saattaa olla selitys. Lisätäkseni dramatiikkaa kirjoitan seuraavaksi lippukunnan eri ikäkausista jättäen tärkeimmän viimeiseksi.

Aikuiset mahdollistavat partiotoiminnan, he tietävän miten juttuja on ennen tehty ja mihin hommaan milloinkin pitäisi ryhtyä: talvella viimeistellään menneen vuoden paperityöt ja järjestäydytään tulevaan vuoteen: uusi lippukunnajohtaja aloittaa, tai edellisestä vuodesta jatkava lpkj muodostaa hallituksen ja porukka tekee tarvittavat pöytäkirjat, jotta saadaan toiminta-avustuksia ja sellaista. Aikuiset ovat partion menneistä päivistä kertyneen tiedon kuljettajia.

Lapset ovat lippukunnan nykypäivä. He osallistuvat viikkokokouksiin, täyttävät kolon, retket ja leirit ja ovat muille syy järjestää ohjelmaa ja tapahtumia. Sudenpentujen ja seikkailijoiden oppiminen, kehittyminen ja haastavat kysymykset sekä kova stamina pihalla ja metsässä juoksemiseen tuo energiaa koko lippukuntaan.

Nuoret ovat lippukunnan tulevaisuus. He opettelevat nyt niitä taitoja, joita he jatkossa käyttävät lippukunnan johtamiseen tai partio-ohjelman toteuttamiseen muualla partio-organisaatiossa. Lippukunta tarvitsee nuorisoa, koska he varmistavat, että lippukunnan toiminta jatkuu tulevina vuosina. Nuoret tarvitsevat lippukuntaa, jotta he saavat mahdollisuuksia oppia itsenäistä toimimista, johtamista ja elämää yleensä. Partio on turvallinen paikka oppia isoja asioita.

Pienen paatoksen jälkeen on luontevaa todeta, että seuraavat paikat Muuttolinnuissa oppia näitä isompia juttuja, pieni pala kerrallaan, on keväinen lippukunnan Käyttis-retki Sierlassa 13-15.4. sekä erityisesti ensi kesän Kliffa! Kliffan ilmottautuminen on auki 4.3. asti.

Elle – vanha muuttolintu, uusi lippukunnanjohtaja, ilmoitautuminen Kliffalle: tehty!