Samoajavaiheen alkupuolelle kuuluva ryhmänohjaajakoulutus (ROK) sisältää Lippukunnan käytännöt ja Retken järjestäminen -moduulit, joissa opetetaan oman lippukunnan ja lippukunnan retkien käytäntöjä. Kurssi on erinomainen hetki juurruttaa lippukunnan pestijärjestelmä nuoriin.
ROK-kurssia varten Muuttolinnuissa on kehitetty harjoitustehtävä, joka havainnollistaa retken pestausta ja pestirakennetta. Tehtävässä havainnollistetaan, mitä tehtäviä ja tapahtumia retkeen kuuluu ja miten tehtävät jaetaan johtajatiimille eli staabille. asetetaan ensin retken tehtävät ja tapahtumat aikajärjestykseen, yhdistetään tehtävät pesteihin ja lopuksi pestit rajalliseen määrään johtajia.
Tehtävä toimii parhaiten noin 1-6 hengen ryhmällä. Kouluttaja antaa ohjeet, seuraa suositusta ja keskustelee, jotta keskeiset asiat tulevat opituiksi.
Osa 1: Retken eteneminen
Tehtävän ensimmäisessä osassa samoaja oppii, mitä tekemistä retki vaatii ja missä järjestyksessä asiat tapahtuvat.
Kouluttaja antaa sekoitetut tehtäväkortit, joihin on listattu retkeen liittyviä tehtäviä kuten ’kämpän varaaminen’, ’siivoaminen’, ’retkimainoksen lähettäminen’, ’ruokakaupassa käyminen’. Lisäksi kasaan lisätään vaiheita kuvaavat kortit ”suunnittelun aloittaminen”, ”retken alkaminen”, ”retken loppuminen”. Mahdollisuuksien mukaan nämä kortit voivat olla eri värisiä tai muuten erottuvia.
Kurssilaisten tehtävänä on järjestää kortit aikajärjestykseen. Tekemistä on yllättävän paljon varsinkin ennen retkeä.
Osa 2: Pestikokonaisuudet
Toisessa osassa samoaja huomaa, että jotkut retken tehtävät liittyvät luonnollisesti yhteen ja ne kannattaa yhdistää kokonaisuudeksi eli pestiksi.
Kussilaisten tehtävänä on nyt yhdistellä tehtävälaput joukoiksi, joihin kuuluu toisiinsa liittyviä tehtäviä, jotka kannattaa toteuttaa yhdessä. Olisiko esimerkiksi järkevää, että sama henkilö suunnittelee ruokalistan, tekee ruokatilauksen ja valmistaa ruoan retkellä? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, joten tehdyistä valinnoista kannattaa keskustella.
Kurssilaiset keksivät kouluttajan avustuksella nimet muodostuneille kasoille. Pestinimikkeitä voivat olla esimerkiksi ”muonittaja”, ”turvallisuusvastaava” ja ”ohjelmavastaava”. Tähän voi käyttää pestilappuja.
Osa 3: Pestien jakaminen
Viimeisessä osassa mietitään, miten kaikki pestit saadaan täytettyä.
Ensin kouluttaja sanoo, että retkelle on tulossa 8 johtajaa, ja kysyy, miten kurssilaiset jakavat pestit kahdeksalle johtajalle. Pestejä on enemmän kuin johtajia. Tehtävä pakottaa miettimään, mitä pestejä voi tehdä sama henkilö. Esimerkiksi sama henkilö tuskin valmistaa ruokaa ja järjestää ohjelmaa, sillä aikataulut ovat päällekkäiset. Myös retkenjohtaja sopii huonosti päällekkäin muiden pestien kanssa, sillä retkenjohtajalle tulee usein yllättäviä ongelmatilanteita ratkaistavaksi – koko retki ei saa pysähtyä esimerkiksi siihen, että yhtä lasta tullaan hakemaan kesken retken kotiin.
Kun pestit on jaettu kahdeksalle johtajalle, kouluttaja kiristää tilannetta. Yksi johtaja sairastui, miten pestit jaetaan uudelleen seitsemälle? Entä kuudelle tai viidelle johtajalle? Johtajat vähenevät, ja keskustelu kääntyy siihen, mikä on minimimäärä johtajia, jotta retki voidaan järjestää. Kuinka pienellä joukolla kurssilaiset itse suostuisivat toimimaan? Tähänkään ei ole oikeaa vastausta, mutta kouluttaja voi muistuttaa, että 1 johtaja on aina liian vähän.