Nuoruuteni lippukunnajohtaja Leena
Leena ei ollut ensimmäinen lpkj untuvikkoaikoinani muuttolintuna, mutta Leena oli ensimmäinen lippukunnanjohtaja jota ymmärrän itse olleeni valitsemassa. Ensimmäinen, joka näytti miten lippukunnanjohtaja toimii yhteiskunnassa (Leena kirjoitti Länsiväylä-lehteen mielipidekirjoituksen kaupungin tekemästä päätöksestä!), ensimmäinen joka puhui minut niihin seuraaviin isompiin saappaisiin joista partiopestien yhteydessä monesti mainitaan (Leena pestasi minut mm. leirinjohtajasksi ja sampoksi, eli silloiseksi vartionjohtajaneuvoston johtajaksi) ja Leena oli ensimmäinen joka näytti omalla toiminnallaan että muuttolintu ei lannistu (mm. johtamalla meidän kololta toiselle, kun vuokrasopimukset, rahoitukset sun muut eivät osuneet kohdilleen).

Vasta myöhemmin aikuisena olen ymmärtänyt niin Leenan lippukunnan vapaaehtoishommiin laittaman työmäärän suuruuden kuin hänen esimerkkinsä vaikutuksen omaan työmoraaliini niin partiossa kuin partion ulkopuolella.

Leena teki paljon muutakin partiossa ja Muuttolinnuissa aikoinaan, mutta henkilökohtainen kiitokseni Leenalle on määrätietoisen johtajan esimerkin näyttämisestä! – Elle

Partio on vapaaehtoistoimintaa, Suomen Partiolaiset käyttää termiä vapaaehtoistyö ihan syystä. Muuttolinnuissa toistakymmentä aikuista ja nuorta johtajaa antaa viikottain aikaansa partiolle ja muille partiolaisille, mahdollistaen nuorempien partiolaisten harrastuksen ja tehden toisilleen huisia ohjelmaa kokouksissa, retkillä ruokaa tai yhteiset muistiinpanot suunnitelmista. Johtajat ottavat suuren vastuun ja käyttävät paljon aikaa ja energiaa ohjatessaan lapsia ja nuoria.

Teemme Muuttolinnuissa tavallisen viikon aikana yli 50 henkilötuntia vapaaehtoistyötä. Vuodessa vapaaehtoista johtamis- ja järjestämistyötä tehdään yksin meidän lippukunnassa varmasti yli tuhat tuntia, mutta tässä kohtaa alkaa laskutavat jo vaikuttaa tarkkuuteen… Partiossa kun vietetään retkillä ja leireillä kaikki vuorokauden 24 tuntia, joskus yli viikon verran kerrallaan, joten luvuksi voisi tarkka laskija saada paljon isommankin numeron. Yhteensä partiotoimintaa harrastetaan tietenkin moninkertaisesti enemmän: yksin meidän lippukunnassa lapset osallistuvat johtajien suunnittelemiin ja ohjaamiin partiokokouksiin yhteeensä monta tuhatta tuntia vuodessa. Retkille Muuttolinnuissa osallistutaan toiset muutama tuhatta tuntia – tai yhdestä viiteentoista leiri- ja retkivuoroakautta vuodessa per partiolainen. Yksi johtaja tai johtajapari mahdollistaa jopa yli kymmenen lapsen partioharrastuksen.

4.12. on vapaaehtoistoiminnan päivä. Tämän päivän vieno kiitos lähetetään Muuttolintujen lintutornista Pääkaupunkiseudun Partiolaisten toimistolle tai viestintäosastolle – tai kuka tämän kuvan kiittämiskampanjan tänä vuonna laittoikaan tulille ja muistutti kiittämisen tärkeydestä ja helppoudesta. Kiitos ohjauksesta! Juuri tänä vuonna kiittämiseen keskittyminen tuntuu erityisen tärkeältä, kun kasvokkain kohtaamisia ja ohimennen huikattuja ”kiitti tästä päivästä!” osuu nyt keskusteluihin vähemmän.

Tässä joulukuussa julkaistavan Muuttolintujen kiitoskalenterissa kiitämme vapaaehtoistoiminnasta partiossa. Moni partiolainen tekee partiossa samaan aikaan useampaa pestiä ja kantaa montaa eri vastuuta. Kalenteri keskittyy vapaaehtoistoimintaan pesti tai vastuu kerrallaan – yhdestä partiolaisesta voi siis nyt tai myöhemmin paljastua muitakin puolia kuin yhdessä kalenteripäivässä esitelty pesti.

Jokainen muuttolintu ja muuttolinnun lähipiiriläinen voi kiittää omia tuttua johtajia ja ohjaajia valitsemallaan tavalla! Postikortit ja niiden sähköiset versiot on kaikki korona-aikaan sopivia tapoja lähettää lämpimät ja kiitolliset ajatuksen tutuille vapaaehtoistoimijoille. Vinkki vinkkinen: Muuttolintujen lippukunnanjohtaja Elle voi auttaa myös julkaisemaan terveiset tässä kalenterissa, kiitoskalenterin luukkuja on vielä monta avaamatta ja jokunen kirjoittamatta!

Muuttolinnut muuttavat etelään talveksi, mutta Espooseen ne saattavat muuttaa pitemmäksikin aikaa. Heli löysi tiensä Muliin muutettuaan pohjoisesta työn perässä. Muitten merkittävien hyödyllisten muli-pestiensä jälkeen Heli on 2020 toiminut Mulin ansiomerkkivastaavana. Sehän on tavallaan salamyhkäistä hommaa, toiminnan tulos näkyy vasta juhlissa tai muissa julistuksissa.

Ansiomerkit ovat partiossa kiittämisen väline ja tapa mittailla lippukunnan arvoja. Helin toiminta ansiomerkkivastaavana on pitänyt yllä tärkeää arvokeskustelua johtajiston kesken. Olemme pohtineet miten juuri meillä Muuttolinnuissa halutaan kiittää ja huomioida. Partion suoritusmerkit ja kunniamerkit ovat osa pitkää perinnettä. Kulttuuri ja tavat kuitenkin muuttuvat ja jokaisen sukupolven tapa huomioida ja kiittää muotoutuu omanlaisekseen. Kiittämisen tavoissa on paljon pohdittavaa ja partion ansiomerkeissä on omat muotonsa ja kiemuransa. Yhteensovittelu on arvopohdintaa, paperityötä, päivämäärien muistamista, lippukunnan ja partiokuvioiden tuntemista.

Muuttolintujen johtokolmikko kiittää Heliä tärkeän ansiomerkkiaiheen kannattelusta, tehdyistä selvitystöistä ja ennen kaikkea rohkeudesta ottaa tämä pesti kaiken muun kiireensä ja kuormansa lisäksi. Tässä vapaaehtoisuudessa näkyy, että vastuuseen lupautuminen itsessään keventää muiden kuormaa. Lisäksi haluan henkilökohtaisesti kiittää Heliä siitä, että ilman ansiomerkkikeskusteluja ja pohdintoja ei olisi syntynyt tätä kiitoskalenteria.

Helinä on ollut muuttolintusudenpentu, vartiolainen ja kaikkea mitä vanhat ikäkaudet vaihtoehdoiksi tarjosi – ja vähän uudetkin. Helinä kuuluu perheenjäsenien kanssa paluumuuttaneisiin muuttolintuihin, lippukunnan riveihin kuuluu nykyään myös jälkikasvua.

Pestissään Muuttolintujen hallituksen jäsenenä Helinä on ollut paikalla kun on pohdittu että mistä löytyisi seuraavalle projektille tekijä. Helinä on lupautunut vastaamaan lippukunnan varastosta ja lippukunnan kolosta. Pesteissään Helinä on päätynyt vaihtamaan kololla lamppuja ja palohälyttimen paristoja, suunnittelemaan kaluston täydennyksiä ja kuskaamaan milloin mitäkin lippukunnan retkitavaraa lippukunnan kolon ja varaston ja eri retkipaikkojen välillä.

Keväällä 2020 korona muutti kaikenalaiset suunnitelmat, myös leirikesän. Paikallinen iso leiri peruttiin, mutta kesällä alkoi näyttää siltä, että pienemmän porukan retki olisi loppukesästä ok. Projektiin uskallettiin lähteä kun Helinä tunnusteli paikan ja järjesteli aikautaulua aluetta hallinnoivan bisneksen kanssa (Kirkkonummen Lähteelä nevarforget!). Syntyi kesän minileiri Varis 2020, jolla Helinä orgaanisesti tilanteen sitä tarvitessa muuttui logistiikkapäälliköksi ja kuljetti lippukunnan tavaroita leirin, saunan, iltanuotioiden, paikallisen varaston ja lainajääkaapin (sijainti 2 km leiristä) sekä alueen porttien, vesihanojen välillä, ajettuaan ensin rakennusleiriläiset niin leiripaikalle kuin sieltä koko leirin ruokahankintoihin lähimarkettiin. Saamalla retkelle mukaan Helinän tapainen energinen moni(ajo)osaaja onnistuttiin paikkaamaan monta juttua jotka olivat suunniteluvaiheessa jääneet vähemmälle huomiolle. Lyhyen valmisteluajan leiriprojektiin ei olisi varmaan uskallettu lähteä ilman Helinää leirin staabissa.

Varisleirin erittäin-vähän-valmistautuneena ruokavastaavana ja lippukunnanjohtajana haluan kiittää Helinää nopeasta sopeutumisesta, tilanteisiin reagoimisesta ja itsensä likoon laittamisesta leiriä järjestäessä ja erityisesti leirin aikana leirin juoksevia asioita hoitaessa. Ja ihanasta tavasta olla valittamatta juuri mistään vaikeuksista. Ja erityisesti kiitän siitä, että partiojohtajana Helinä näkee kaikissa ihmisissä ja tilanteissa mahdollisuuksia ja hyviä asioita.