Tukekaa nuorisotoimintaamme ottamalla osaa pop-up-tapahtumaamme ensi sunnuntaina 20.11.2022 Matinkylän uimarannalla kello 13.00 alkaen. Tarjolla on glögiä ja piparkakkuja maksutta, sekä lisäksi myymme tapahtumassa partiokalentereitamme.
2022 on ollut tähän mennessä mahtava, mutta myös jännä.
Ihan alkuvuodesta jännättiin vielä koronan kourissa etäkokouksissa ja peruttiin tai kutistettiin kevään retkiä. Kesän leirien toteutuminen ei tuntunut varmalta niille ilmottauduttaessa.
Lopulta sekä su-se-leiri Sarastus että Finn-jamboree Kajo tapahtuivat. Ensimmäisellä oli melkein 30 osallistujaa, joka on meidän lippukunnalta kahden leirin kesässä paljon. Jälkimmäiselle osallstui Mulin lisäksi noin 13 000 läheisintä partiokaveriamme – läheisimmät heistä olivat ELV:in. LEV:in ja LEPI:n jäseniä meidän Tuikkiva Kärpänen leirilippukunnassa.
Sarastuksella opittiin jotain joka elementistä, mutta leirin menoa ei pysäyttänyt keittiöstä loppunut sähkö, täyttyvä huussi, pikkuiset puukkohaverit, loppuun käytetty kaasupullo eikä edes kaivosta kuivunut vesi. Leirinjohtaja Antti oli todellinen master of the elements! Muutkin leirin tekijät pistivät parastaan, eikä vähiten keittiö- ja ohjelmatehtävissä auttanut nuoriso. Leirillä uitiin, poltettiin nuotiota, harjoiteltiin hätäpuheluita, laitettiin ruokaa, siivottiin ja rakenneltiin. Rakentelun kunniaksiippukunnalla on nykyään leireille mukaan otettava tiskilinjasto ja johtajien päät täynnä mielipiteitä parhaasta katos- ja tarppimateriaalista ja mitoista.
Kajolla meidän Piia pääsi tuuraamaan oman pestinsä ohella alkuleiristä leirilippukunnanjohtajaa. Piian lisäksi leirilippukuntamme johtokolmikossa toimi Lauri. Mulin lpkj Elle oli tällä kertaa suurleirillä “vain duunis”, eli pestissä toisella leirin kahdesta ervi-keittöstä eli erityisruokavaliokeittiöstä. Samoin Janne ja Tore hoitivat leirihommanaan pestejä oman leirilippukunnan ulkopuolella vierailupäivässä ja ohjelmissa. Jannen tutustumismatkat suurleirin rakennus- huolto- ja viestintäkoneistoon kartuttivat koko johtajistomme tietoja ja ymmärrystä suurleirin koneistosta. Mordorin etsintä nevarforget! (ks kuva).
Muuttolintujen ryhmät Kyhmyjoutsenet , Peipot ja Papukaijat osallistuivat EPT:n eli Espoon Partiotuki ry:n lumiveistoskilpailuun. Kilpailutyö valmistettiin ja valokuvattiin viime viikon kokouksessa. Tsekkaa kaikki kilpailutyöt ja äänestä omaa suosikkiasi EPT:n sivulla täällä.
Äänestysaikaa on 21.2021 asti ja äänestää saavat kaikki internetin käyttäjät!
20 vuotta samalla kololla on aika kunnoitettava kesto harrastukselle! Kohta nykyinen kolomme on pitkäaikaisin kotipesämme Matinkylässä. Muuttolintukin osaa asettua. 😀
Lippukuntamme muutti Matinkylään 1972. Vaihtohtoina lippukunnan silloisilla johtajilla oli kaksi vuosikymmenen suurta kasvualuetta: Jakomäki ja Matinkylä. Muutto pois silloiselta alueelta Töölössä oli edessä, sillä kolosta Töölössä oli jouduttu luopumaan eikä alueella ollut merkittävän paljon lapsia tai nuorisoa lippukunnan jäseniksi. Kasvualueilla Helsingin ympäryskunnissa sensijaan asui jo perheitä ja lapsia vailla harrastusmahdollisuuksia. Matinkylässä ei ollut partiotoimintaa ennen lippukuntamme saapumista.
Lisää lippukuntamme Matinkylä-historiasta voi lukea Lippukunnan 2017 julkaistusta historiikista, joka on ostettavissa lippukunnan johtajilta.
Kolon 20-vuotis-juhlavuoden kunniaksi on valmisteltu myös Mulin Matinkylän koloihin liittyvä koronaturvallinen aktiviteetti: Mulin kolot – Matinkyläkävely. Kävelykierroksesta saa eniten irti, jos on ensitiedoiksi silmäillyt Muuttolintujen historiikin. Historiikin lukeneille kolokävelylle osallsitujille yelykierrokselle voi lähteä tämän kartan kanssa milloin vain. Ensimmäinen kierros kannattanee tehdä oman ryhmän ja johtajan kanssa, jotta kuulet juttuja Muilin historiasta – toiselle kierrokselle voit sitten viedä vaikka perheesi ja toimia itse oppaana.
Pyöräilimme porukalla kololta Rullaniemeen. Perillä juotiin kaakaota, leikittiin hippaa ja tervapataa sekä juteltiin niitä näitä ajankohtaisista asioista, kuten seikkailijoiden suorittamasta lemmikkijäljestä, merellä nähdyistä joutsenista ja ulkoilureittivaihtoehdoista.
Mitä jäi mieleen Johtajatulilta? Tässä Muutolintujen johtajiston yhteenvetoja ja mietteitä mm. yhteisessä WhatsApp-ryhmässä tapahtuman jälkeen.
Heli:
Muuttolintujen johtajistosta matkasi 9 innokasta aikuista kohti Evon metsiä. Perjantai-iltana pystytimme teltat ja nautimme accapella musiikista pullaa syöden yhdessä isossa kuopassa 3000 muun kanssa.
Lauantaina pääsimme kuuntelemaan inspiroivia puheita mm. Aleksander Stubbilta, Kati Riikoselta sekä Camilla Tuomiselta. Jokainen osallistuja oli saanut etukäteen valita itselleen kaksi mieluista työpajaa lauantaille. Minä osallistuin järjellä vai tunteella? Aitojen tunteiden näyttäminen työelämässä työpajaan, sekä Parempaa ja menestyksekkäämpää tiimityöskentelyä – monimuotoisuus ja mukaanottavuus organisaatiossa -pajaan. Lauantai-ilta päättyi yöpuolkujuoksuun kahden muuttolinnun voimin. Juoksun kruunasi kylmä suihku josta pulahdimme isoon vaihtolavasta tehtyyn paljuun.
Sunnuntaina aamupalan jälkeen kokoonnuimme erilaisiin vertaisverstaisiin. Verstaissa oli erilaisia teemoja kuten rentoa tekemistä, kohtaamisia, ideoita ja kokemuksia ja luonto ja ilmasto. Johtajatulien pääpuhujina sunnuntaina toimi Thomas Erikson ja Perttu Pölönen,
Suski:
Sain paljon uusia ajatuksia, joista on hyötyä partiossa, henkilökohtaisesti ja työelämässä. Hauskinta oli tanssia supassa Puolustusvoimien bilebändin säestyksellä. Sain myös hyviä käytännön vinkkejä luontoaiheisten lauman kokousten ohjelmiksi.
Elle:
Parasta oli kohtaamiset! Viivi ilmestyi raitilla vierelle ja toisella kertaa osuttiin yhtä aikaa jälkiruualle ruokalassa ja jatkettiin jutellen yhdessä iltaohjelmaan. Vierekkäin metsäkatsomossa istuessa Viivi kertoi illan puhujan taustoja, ihmistyyppien luokittelumetodeista oli puhuttu Viivin päivän pajassa. Iltaohjelman aihe aukesi mullekin paremmin ja samalla pääsin vaihtamaan fiiliksiä lapsuuden ja nuoruuden kaverin kanssa pitkästä aikaa. Ja ihan vaan vierekkäin istuminen vanhan partiokaverin kanssa oli mukavan kotoisaa.
Iltaohjelmaan jälkeen viestittelin evp (ei-vielä-partiolainen) tuttavani Piian kanssa. Kävelimme leirisuoraa ja kerroin partiolaisten tavoista: miten emme yleensä taputa vaan huudamme huutoja, kuinka kaikki partiotoiminta on päihteetöntä; kättelemme vasemmalla ja jokaisella lippukunnalla on omanlaisensa huivi. Partiojutut jotka on itselle itsestäänselvyyksiä nousivat uudessa valossa mieleen.
Sunnuntaina purimme kahvilasta oman työpajan kamoja ja kiittelin uutta tuttavuutta, kahvilan tekniikkavastaavaa Teemua rakentelu- ja purkuavusta.
Kalle:
Usein toistuneet teemat ”inhimillinen vallankumous teknologian kehityksen mukana” ja ”olkaa armollisia itsellenne” jäivät mieleen. Toki myös monta muuta juttua.
Riikka S:
Mulla kans jäi isosti mieleen inhimillisyyden vallankumous jonka ennustetaan oleva neljäs vallankumous digitalisaation/teknologian jälkeen ❤
Lisäksi matkaan tarttui paljon konkreettisia vinkkejä, miten omaa ajattelua voi muovata tulevaisuudenkestäväksi (kaikessa tässä muutoksessa ja vauhdissa) ja kuinka muutos lähtee meistä jokaisesta itsestä, ei vaatimalla että muut ympärillä muuttuvat. Be the change you want to see! ✨
Mä kyl kans komppaan että parasta oli myös se että vastaan tuli niin paljon tuttuja ja aina löytyi seuraa aamupalalle, iltaohjelmaaan, kahville jne. 😍
Mikä on sinun johtajatulitarinasi?
My son Nathan was super excited to have me come along on this trip with him and to be honest so was I! We met at his mother’s apartment both with backpacks full of the necessary equipment. We were to be staying in cabins so we didn’t need a tent but still we had some plates and knives and forks, clothes, towels, the usual basic necessities. It was time to head off to the meeting point in Matinkylä so off we walked with Nathan’s mother and our youngest son Leon. When we arrived I helped load the coach with some items. Being a have a go hero I carried a massive tent bag and bravely I staggered to the bus, fingers about to burst from the effort, tired beyond imagination, I hadn’t even got on the coach and I was starting to feel tired!
The bus was loaded so off we went… families stood by the road and waved goodbye to
their children as together we went to embark on the experience that I will remember for the rest of my life.
I sat next to Helinä (one of the scout leaders) or more accurately I was sitting down and she sat next to me. Anyway, we had a great chat as north we headed to our destination.
It didn’t take too long before it was clear we were entering Kiljava leirikeskus. The coach
went down a slight hill on the gravel track, through the trees and the lake came into view. It was magnificent it expanded far into the distance, lined by thick forest, a truly amazing sight.
Then came the camp buildings and my surprise that they were quite modern. “How hard
can this be?” I thought. Little did I know what was to come!
The coach was unloaded and the group were split up into two smaller groups. I helped my son sort out his bedding and then met the other adults on the trip. It was then that I met Heli Hekkala or who I would come to call “The boss”… for it was I who would be helping her in the kitchen, which I was more than happy to do!
To cut a long story short the following day the children made some play ‘swords’ that
resembled the battens used in the gladiators TV show… Sticks with padding tapped to the ends. It transpired that I must have made about 20 of them… I am sure the kids were supposed to make their own but having helped my son a long queue of children formed behind him so… what could I do, so I did my best and became a children’s toy
manufacturer 😆
Later we went for a kind of treasure hunt in the forest behind the cabins. We had a map and we had to find 8 questions written on white pieces of paper that were hung on various trees in various locations on the map. I was in charge of the group that my son was in and I think there were about 6 other children. Anyway off we went so I decided it would be best to entertain the team with my Disney songs and jokes about “Karhu” running through the forest.
I soon thought that scaring the children was not a good idea so focused more on the silly voices and Disney songs… eventually we finished the course and headed back to the cabins.
The rest is a bit of a blur but I ended the day sleeping early and waking up far too early. It was the day to leave so it was breakfast and some games before the coach was due to take us all back to Matinkylä… The weather I recall was amazing and I look forward to the next time when I promise I will make more notes!
written by Stu Moore
HyvisPahis crowd
Retki vasikkasaareen tehtiin fantastisessa syyssäässä hyvällä porukalla. Muuttolintuja ja muuttolintujen perheenjäseniä oli mukana noin kuusikymmentä. Paluumatkalla Espoon reittiveneessä ilahdutti kaunis ilta-aurinko. Kiitos tästä retkestä – se oli kiva!
Olipa hulinaa kolollamme, kun kaikki sudenpentumme eräänä tiistai alkuiltana kokoontuivat kulkuvälineineen kevään pyöräretkeä varten. Pienen reittisuunnittelun jälkeen koko noin kahdenkymmenen pyörän retkiseuruemme lähti kohti määränpäätä Puolarmaaria, jossa meitä odotti ihana leikkipaikka, grillipaikka makkaroineen, ja Riikka V:n laatima pieni suunnistustehtävä. Sääkin suosi meitä auringon paistaessa kirkkaalta kevättaivaalta ja makkara vaan maistuu niin hyvältä itsevuollulla makkaratikulla grillattuna; miksei myös muuten porkkana! Matka sujui mennen tullen vailla pahempia kommervenkkejä, vain yhden isän takakumia piti pumppailla joka 500 metrin välein.
Kuvat ja teksti Hellu
Lippukunta täytti 101 vuotta 15.4.2018 sunnuntaina. Yli satavuotiaan arvokkuudella juhlia vietettiin rauhallisesti perhepiirissä lippukunnan viikonloppuretkellä. Vuosia kuitenkin on sata ja yks, joten juhlan kunniaksi myös laulettiin, huudettiin ja syötiin pullaa murut rinnuksilla.
Lippukunnan huuto löytyy täältä webastakin tietoa lippukunnasta -sivulta, mutta uutena satayksvuotiaana juttuna tajusimme laulaneemme tuttua ruokalaulua tähän asti vähän lainasanoilla… Niinpä tässä Muuttolintujen yksi suosikkiruokalaulu Käyttisretkellä valjenneessa, oikeammassa muodossaan:
Hiljaa muli laulaa,
Syömään mennessään:
Jollet ruokaa anna,
Kiljun yhtenään
I-haa i-haa,
I-haa i-haa li-haa!
…ja mulla nälkä on.
Käyttisretken nälkäisenä laulava ruokajono
Feeling young! 😀